Liigan suurimmat haasteet, ongelmat ja mahdollisuudet

Suomalaisessa jääkiekossa, niin Liigassa, Mestiksessä kuin alemmilla sarjatasoilla joukkueet ovat keskenään kilpailijoita. Samaan aikaan pitää ymmärtää että jääkiekko, varsinkin kaupallisella tasolla, kilpailee ihmisten vapaa-ajan käytöstä ja rahoista kaikkien muiden ajanviettotapojen kanssa. Siksi jääkiekon pärjääminen on koko lajiyhteisön etu ja yhdistävä tekijä.

Valtaosa joukkueista on taloudellisesti tappiollisia. Katsojia ei ole niin paljon kuin voisi.

Pelit ovat epätasaisia, koska parhaat joukkueet ovat yleensä liian hyviä ja huonoimmat niihin verrattuna liian heikkotasoisia. 16 joukkueen Liigassa on liian suuri tasoero.

Runkosarja on liian pitkä ja samankaltainen, mikä on tylsää ja tekee suuresta osasta pelejä merkityksettömiä. (Tosin kauden 2024–2025 loppu oli ilahduttava poikkeus!)

Erityisen ikävää on olla pienemmässä seurassa, pelaajana tai kannattajana, koska silloin tappioita tulee säännöllisesti enemmän kuin voittoja. 

Toisaalta Liigasta putoaminen alempaan sarjaan Mestikseen olisi seuralle ja monille sen pelaajille vielä suurempi taloudellinen katastrofi. 

Jos on kerran pudonnut Mestikseen, Liigaan on hyvin vaikeaa nousta takaisin.

Miksi Liiga aikoinaan suljettiin? Koska putoaminen olisi ollut kuilu kadotukseen. Sulkeminen oli siis silloisten liigajoukkeiden kannalta hyvinkin järkevää.

Liigan maksullinen osakkuus ja sulkeminen tehtiin 1990-luvulla myös siksi, että seurat ottivat liikaa taloudellisia riskejä pelätessään putoamista alempaan sarjaan, ja sinne juuttumista pienemmän rahamäärän äärelle.

Pelin tekninen taso ei ole Suomessa enää vetovoima, koska ero varsinkin NHL:ään on valtava. Myös Sveitsin, Ruotsin, Saksan ja Tsekin liigat houkuttelevat pelaajia, koska sieltä saa parempaa palkkaa. (Miksi?!) Suomen Liigan mahdollisuuksia ovat tunnepuoli, seurauskolliset kannattajat ja paikalliset asukkaat.

Entä mistä pelien hallikatsojat, fanit ja tv-suoratoistokäyttäjät haluavat maksaa? Jännittävistä peleistä, laadukkaasta pelistä ja mielellään myös oman suosikkijoukkueen voitosta.

Olisi siis hyvä saada jokainen peli runkosarjan loppuun asti tärkeäksi, jännittäväksi. Se auttaa myös ”tyhjennysmyyntien” riesaan.

Jääkiekko on Suomen suurin urheilulaji, ja oman joukkueen merkitys paikkakunnalle on todella suuri. On valtava menetys paikalliselle yhteisölle, jos sen oma jääkiekkoseura joutuu konkurssiin, putoaa alasarjoihin, tai jopa katoaa kokonaan. Nämä tapaukset merkitsisivät myös koko jääkiekkoyhteisön yhteisen tulovirran pienenemistä. Romahdusten välttäminen on kaikkien edun mukaista.

Mitä kannattaa yrittää?

LISÄTÄ SUOMALAISEN SARJAJÄÄKIEKON KIINNOSTAVUUTTA

Nostetaan kissa heti pöydälle: kokonaistason tärkein määrittäjä on raha. Eli kuinka paljon lisää tuloja joukkueet ja Liiga voisivat saada? Vain siten voi meillä olla ammattipelaajia, ammattimaisia organisaatioita ja koko laji kasvaa suuremmaksi. Ja vain siten pärjätään kilpailussa pelaajista toisten maiden sarjojen kanssa. Tarvitsemme huipputason jääkiekkoa.

Liigan huippujoukkueilla on yleensä suurimmat pelaajabudjetit, vaikka viime vuosina onkin ollut ilahduttavia poikkeuksia. Voi kuitenkin myös kysyä, ovatko suurimpien budjettien seurat tulleet ns. selkä edellä vastaan takaa-ajajia. Huippujoukkueita – ja pelaajia – tarvitaan silti aina.

Lisäksi tarvitaan elävä paikallinen/alueellinen harrastajataso, grassroots. Suomalainen jääkiekko on koko kansan(urheilu)kulttuurimme ykköslaji, joten sen syvyyttä ja laajuutta kannattaa auttaa. Tätä käsitellään hieman lisää sivuston Lisäajatuksissa.

Niiden välissä on kiinnostava, nyt hieman harmaa paitsioon jäänyt alue: keskikokoiset paikkakunnat ja niiden pelaajat, jotka kaikki eivät tienaa pelaamalla elantoaan. Siellä on parhaita mahdollisuuksia kasvuun, ja ne ovat mahdollisuus kehittää ja tuottaa lisää ammattipelaajia. Myös suurten kaupunkien kakkos- ja kolmosjoukkueiden vahvistuminen auttaisi pelaajapolun pidentämisessä ja potentiaalisten tulevien ammattilaisten poolin laajentamista. Se on mahdollista, jos sarjoja avataan ja tasapainotetaan aivan uudella tavalla.

Omat juniorit, kaikkein pienimmistäkin seuroista, ovat suomalaisen huippukiekon parasta raaka-ainetta. Timanttien ja arvometallien jalostaminen vie aikaa, vaatii malttia, edellyttää osaamista ja kärsivällisyyttä hiomiseen. Siksi sarjajärjestelmää kannattaa muuttaa joustavammaksi – ja samalla vaivalla kiinnostavammaksi.

Alkusanojen lopuksi tästä ehdotuksesta: aina ei kannata rakentaa vanhan päälle. Joskus kannattaa purkaa kaikki hyvä ja huono perustuskiviin asti. Aloittaa nollasta, ajatella kokonaisuutta uusista kulmista*.

Eikä koskaan kannata muuttaa kaikkea, varsinkaan sitä mikä toimii. 

Sitten yhdistää parhaat molemmista. Näin tässä on yritetty.

*) Kiitos myös EY Finlandille, joka 29.10.2024 julkaisi omia ehdotuksia Liigan uudistamiseksi. Siinäkin lähdettiin “avoimelta puhtaalta pöydältä”. Oli kiinnostavaa ja innostavaa huomata, että ehdotuksessa oli vahvasti samankaltaisia elementtejä kuin tässä nyt nähtävässä, joka alkoi muotoutua koronavuotena 2021.